Nettideittailun turvallisuus

Jos tarvitset apua juuri nyt

Ensin lyhyesti, sitten tarkemmin.

Jos sinua uhataan väkivallalla tai vaara on käsillä juuri nyt – 112.

Jos sinua kiristetään kuvilla: älä maksa äläkä vastaa, ota kuvakaappaukset, estä lähettäjä. Tarkemmat ohjeet – mitä tehdä kuvilla kiristettäessä.

Jos olet lähettänyt rahaa henkilölle, jota et ole tavannut: ensin pankki, sitten poliisi. Miten kaava etenee – rakkaushuijaus ja sen vaiheet.

Rikosilmoituksen voi tehdä sähköisesti osoitteessa poliisi.fi. Sen voi tehdä kielellä, jota ymmärtää ja osaa puhua riittävästi; tarvittaessa poliisi järjestää tulkin.

Rikosuhripäivystys palvelee maksutta numerossa 116 006. Sinne voi soittaa myös silloin, kun mitään muodollista ei ole tapahtunut, mutta olo on raskas.

Miksi tässä osiossa ei ole yhtäkään kumppanuuslinkkiä

Sivuston muut osat ansaitsevat kumppanuuslinkeillä, ja siitä kerrotaan avoimesti. Täällä niitä ei ole, eikä syy ole jalomielisyys.

Ihminen, joka lukee kiristyksestä tai huijarin tunnusmerkeistä, ei ole tilanteessa, jossa hänelle olisi sopivaa myydä mitään. Ohjeen ”älä maksa kiristäjälle” viereen sijoitettu rekisteröitymispainike mitätöi ohjeen.

Toinen syy on käytännöllinen, ja sekin sanotaan suoraan. Viranomainen tai alan järjestö ei lisää linkkiä sivulle, joka johtaa tarjoukseen. Ei-kaupallinen osio voi saada linkkejä sieltä, mistä kaupallinen ei saa niitä koskaan.

Tekninen varmistus on koodissa eikä lupauksessa: osion sivut on merkitty ei-kaupallisiksi, eikä sivupohja näytä niillä painikkeita eikä kumppanuusilmoitusta lainkaan.

Mitä lukea missäkin tilanteessa

Osio on rakennettu tilanteiden mukaan, ei termien.

Mitään ei ole vielä tapahtunut, mutta olet menossa ensitapaamiseen – mitä tehdä ennen tapaamista ja mitä ei kannata jakaa. Sieltä löytyy myös tarkistuslista ja ohje siltä varalta, että paikan päällä tulee paha olo.

Profiili vaikuttaa epäaidolta – valeprofiilin yhdeksän tuntomerkkiä. Erikseen käsitellään tekoälyllä luodut kuvat ja se, että reaaliaikainen deepfake kestää huonosti pään nopeaa kääntämistä.

Viestittely on jatkunut kuukausia, tapaamista ei kuulu ja puheeksi on tullut raha – poliisin kuvaama kolmivaiheinen kaava.

Sähköpostiin tuli uhkaus julkaista kuvia – miten bluffin erottaa todellisesta uhasta. Useimmissa tapauksissa lähettäjällä ei ole mitään.

Maksullisista palveluista esitetyt väitteet mietityttävät – väitteet yksi kerrallaan: mitkä pitävät paikkansa, mitkä eivät ja mikä laissa muuttui.

Jos tämä tapahtuu läheiselle eikä sinulle

Tavallinen tilanne: ulkopuolinen näkee kaavan aikaisemmin kuin se, joka on sen sisällä. Silti ulkopuolinen tekee lähes aina saman virheen.

Virhe on aloittaa todisteista. ”Katso, hänen kuvansa on toisessa profiilissa”, ”tuohan on selvä huijari”. Rakkaushuijauksessa suhde on siinä vaiheessa jo rakennettu, ja suora kumoaminen kuulostaa hyökkäykseltä sitä ihmistä kohtaan, johon läheisesi luottaa. Sellaisen keskustelun jälkeen viestittely yleensä salataan sinulta, ja menetät ainoan kanavan.

Kysymykset toimivat paremmin kuin väitteet. Ei ”hän on huijari” vaan ”oletteko puhuneet videopuhelussa?” Ei ”älä lähetä rahaa” vaan ”miksi hän ei voi lainata rahaa läheisiltään?” Ihminen, joka vastaa itse, kuulee itsensä; valmiiksi tarjottua johtopäätöstä vastaan puolustaudutaan.

Rahasta erikseen: jos siirtoja on jo tehty, hienotunteisuuteen on vähemmän aikaa. Ensin pankki, sillä pankkiin ehtii soittaa nopeammin kuin läheistä ehtii taivutella.

Ja se, mikä unohtuu: tukea tarvitaan muulloinkin kuin silloin, kun asia paljastuu. Rikosuhripäivystys (116 006) neuvoo myös läheisiä, ei pelkästään uhreja itseään. Häpeä on tässä huijarin puolella: mitä pidempään ihminen vaikenee, sitä vapaammin toinen toimii.

Mitä virallinen tilasto kertoo huijausten yleisyydestä

Luvut ovat tärkeitä, koska aihetta ympäröi sekä liioittelu että vähättely.

Poliisin mukaan Suomessa tehtiin vuonna 2024 kaikkiaan 32 449 rikosilmoitusta tietoverkkoavusteisista petosrikoksista, ja kokonaisvahinko oli vähintään 84,2 miljoonaa euroa – kasvua edellisvuoteen verrattuna 70 prosenttia.

Näistä 460 ilmoitusta koski rakkaus- ja dokumenttipetoksia, ja vahingot olivat vähintään 7,2 miljoonaa euroa. Yleisimmin tuttavuus alkoi sosiaalisen median palvelusta. Uhreista suurin osa on naisia, ja yleisin ikäryhmä on 60–79-vuotiaat.

Itä-Suomesta on erillinen tilasto vuodelta 2025: tällaisia petoksia kirjattiin 1 033, ja niiden aiheuttamat vahingot olivat noin 7,8 miljoonaa euroa. Näistä petoksista 15 prosenttia oli rakkauspetoksia, ja niissä menetettiin noin 1,8 miljoonaa euroa.

Tärkeä täsmennys: nämä ovat ilmoituksia eivätkä tapauksia. Merkittävä osa uhreista ei ota poliisiin yhteyttä lainkaan – häpeästä, ei epäluulosta. Juuri siksi kirjoitamme erikseen, ettei avun hakeminen ole syyllisyyden myöntämistä.

Minne ottaa yhteyttä Suomessa

Rikosilmoituksen voi tehdä kielellä, jota osaa riittävästi; tulkin järjestää poliisi.

Usein kysyttyä

Lähteet

• Poliisi: rikosilmoituksen tekeminen
• Poliisi: tietoverkkopetokset 2024 — 460 rakkauspetosta, 7,2 milj. €
• Poliisi: Itä-Suomen tilasto 2025
• Traficom: Näin suojaudut nettihuijaukselta
• Rikosuhripäivystys (RIKU) — 116 006