Kuvilla kiristäminen

Kaksi kiristyksen lajia: bluffi ja todellinen

Näiden erottaminen on tärkeää, koska toimet ovat erilaiset. Ensimmäinen laji on massaposti. Sähköpostiin tulee viesti: ”olen murtautunut kameraasi, minulla on tallenne, maksa.” Joskus mukaan on liitetty vanha salasanasi jostakin aiemmasta tietovuodosta – uskottavuuden vuoksi.

Valtaosassa tällaisia tapauksia lähettäjällä ei ole mitään. Hän on lähettänyt saman viestin kymmenilletuhansille osoitteille ja odottaa, kuka säikähtää. Kyberturvallisuuskeskus on omistanut tälle oman sivunsa yksiselitteisellä otsikolla: älä usko huijarien väitteitä.

Toinen laji on kohdennettu. Tässä ihminen on tosiasiassa lähettänyt kuvia viestittelyssä, useimmiten muutaman viikon yhteydenpidon jälkeen, joka tähtäsi juuri siihen. Kyseessä on silloin todellinen aineisto vieraissa käsissä, ja tilanne on toinen.

Mistä tunnistaa, bluffaako kiristäjä

Yksinkertainen merkki: näyttikö hän itse aineiston vai kuvaileeko hän sitä pelkin sanoin? Todellinen kiristäjä lähettää katkelman – hän tarvitsee sinun uskovan. Massaposti tyytyy kuvauksiin ja uhkauksiin, koska näytettävää ei ole.

Toinen merkki on puhuttelu. Viesti ilman nimeäsi, joka alkaa sanalla ”Hello” ja on lähetetty sähköpostiin, on lähes varmasti bluffia.

Kolmas on vanha salasana viestissä. Se näyttää vakuuttavalta, mutta on yleensä peräisin kolmen tai viiden vuoden takaisesta tietovuodosta eikä tarkoita, että kukaan olisi ollut laitteessasi. Sen, onko sähköpostiosoitteesi ollut mukana tietovuodoissa, voi tarkistaa esimerkiksi Have I Been Pwned -palvelusta.

Mitä tehdä ensimmäisen viidentoista minuutin aikana

Järjestys on tämä, eikä siitä kannata poiketa.

Älä vastaa lainkaan. Mikä tahansa vastaus vahvistaa, että osoite on käytössä ja ihminen on peloissaan. Vaikeneminen siirtää sinut toivottomien joukkoon.

Ota kuvakaappaukset: viestit, profiili, linkit ja kaikki maksutiedot. Tili katoaa yleensä heti sen jälkeen, kun uhri on lakannut vastaamasta.

Estä lähettäjä ja sulje sosiaalisen median profiilisi ulkopuolisilta. Kiristäjät katsovat ensimmäiseksi kaverilistaasi – he tarvitsevat sen, että pelkäät juuri näiden ihmisten puolesta.

Tee rikosilmoitus poliisille. Sen voi tehdä sähköisesti osoitteessa poliisi.fi, ja palvelu toimii vuorokauden ympäri lukuun ottamatta väliä 22.45–06.00.

Miksi maksaminen pahentaa tilannetta

Uhrin ajattelutapa on ymmärrettävä: maksetaan ja suljetaan asia. Kiristäjän ajattelutapa on toinen. Maksu on vahvistus maksukyvystä ja -halusta. Sen jälkeen tulee toinen pyyntö ja sitten kolmas.

Aineisto ei sillä välin katoa mihinkään. Mitään takuuta poistamisesta ei ole olemassa, tiedosto on voitu jo kopioida, ja kiristäjän lupaukset ovat osa manipulointia eivätkä kauppa.

Erikseen kryptovaluutasta. Sitä pyydetään lähes aina, ja samasta syystä kuin rakkaushuijauksissa pyydetään lahjakortteja: tällaista siirtoa ei voi peruuttaa ja se on hyvin vaikea jäljittää.

Miten tämä alkaa deittisivustoilla

Kohdennettu kiristys ei juuri koskaan ala uhkauksesta. Se alkaa tutustumisesta, ja juuri siinä vaiheessa sen tunnistaa helpoiten, kun mitään ei ole vielä lähetetty.

Ensimmäinen kulku on valeprofiili deittipalvelussa. Keskustelukumppani vie keskustelun nopeasti yksityisiin pikaviestimiin: siellä viestittely ei näy palvelulle, eikä sille ole jälkeenpäin mitään esitettävää. Ota kuvakaappaukset siis itse.

Toinen on oikean ihmisen murrettu tili. Viestiä lähettää tuttu, ja keskustelu etenee luontevasti, koska aiemmat viestit on luettu. Tämä on epämiellyttävin muoto, koska tavanomainen tarkistus ”minähän tunnen hänet” ei tässä toimi.

Kolmas on ”sattumalta” syntynyt tuttavuus Instagramissa tai Snapchatissa, joka siirtyy avoimiin aiheisiin yhdessä tai kahdessa päivässä.

Kaikkia kolmea yhdistää tahti. Sinnikäs siirtyminen intiimiin toisena tutustumispäivänä ei ole intohimoa vaan käsikirjoitus, ja se toimii nopeudella: mitä nopeammin, sitä vähemmän aikaa jää ajatella.

Ja tyypillinen siirto: ”näytä sinä ensin”. Vastavuoroisuutta jäljitellään tässä etukäteen lähetetyllä vieraalla aineistolla. Mitään vaihtoa ei tosiasiassa tapahdu – toinen osapuoli ei riskeeraa mitään, koska hän ei näytä itseään.

Minne Suomessa otetaan yhteyttä

Virallinen järjestys on kuvattu Traficomin sivuilla ja on yksinkertainen: pankki vain siinä tapauksessa, että rahat ovat jo lähteneet, sitten poliisi, sitten ilmoitus Kyberturvallisuuskeskukselle, ja erikseen tuki uhrille.

Rikosuhripäivystys vastaa numerossa 116 006 maksutta. Erikseen toimii juridinen neuvontalinja. Kyse ei ole muodollisuudesta: tämänkaltainen kiristys osuu ihmiseen kovemmin kuin rahallinen menetys, ja siitä on tarpeen puhua jonkun kanssa.

Jos vahinkoa kärsinyt on alle kahdeksantoistavuotias tai rikoksentekijä uhkaa väkivallalla, kyseessä ei ole sähköinen ilmoitus vaan 112. Se on eri kiireellisyysluokka.

Mitä rikosilmoitukseen liitetään

Ilmoitus tehdään Suomessa sähköisesti osoitteessa poliisi.fi, ja siitä, mitä siihen liität, riippuu, jääkö juttu yksittäistapaukseksi vai kytkeytyykö se ketjuun muiden kanssa.

Muutaman rivin aikajana: milloin tutustuitte, missä, milloin uhkaukset alkoivat ja mitä vaaditaan. Ilman tunteita ja ilman puolusteluja – pelkkä tapahtumien järjestys.

Kuvakaappaukset, joissa näkyvät nimimerkki, päivämäärä ja kellonaika. Pelkän tekstin kuvakaappaus ilman ympärystä on lähes hyödytön: siitä on käytävä ilmi, kuka on kirjoittanut ja milloin.

Kaikki, mikä viittaa henkilöön tai kanavaan: linkki profiiliin, sähköpostiosoite, puhelinnumero, nimimerkit pikaviestimissä ja tilien nimet.

Maksutiedot, jos niitä on annettu: kryptolompakon osoite, tilitiedot, maksulinkki. Tutkinnan kannalta tämä on usein arvokkainta – sama lompakko nousee esiin muiden jutuissa.

Ja yksi rajoitus, joka on hyvä tietää etukäteen: itse aineistoa ei tarvitse liittää ilmoitukseen. Riittää, että kuvailet sanoin, mitä kiristäjällä on. Jos tutkinta tarvitsee sen, siitä kysytään erikseen ja menettely selitetään.

Ilmoitus kannattaa tehdä myös silloin, kun et ole siirtänyt rahaa ja olet varma, että kyseessä on bluffi. Tällaiset jutut koostuvat yksittäistapauksista, ja sinun tapauksesi voi olla se puuttuva.

Jos aineisto on jo julkaistu

Tilanne on raskas mutta ei toivoton. Suuret alustat poistavat tällaista aineistoa vahinkoa kärsineen ilmoituksesta, ja yhteyttä kannattaa ottaa heti kyseisen palvelun tukeen eikä jäädä odottamaan poliisin reaktiota.

Rikosilmoitus tarvitaan silti: tällaisen aineiston levittäminen ilman suostumusta on itsenäinen rikos eikä pelkkä osa kiristystä.

Ja asia, joka on sanottava suoraan. Häpeä tekee tässä työtä rikoksentekijän hyväksi: mitä pidempään ihminen vaikenee, sitä vapaammin tämä toimii. Avun hakeminen ei ole syyllisyyden myöntämistä vaan keino saada tapahtumat loppumaan.

Jos tämä tapahtui nuorelle

Tässä kiireellisyysjärjestys ja kanavat ovat toiset, ja aikuisen on hyvä tuntea ne ennen kuin niitä tarvitaan.

Ensimmäinen ja vaikein on reaktio. Lapsi vaikenee ei siksi, ettei luottaisi, vaan siksi että odottaa rangaistusta jo siitä, että ylipäätään lähetti kuvan. Jokainen tämän vaikenemisen tunti työskentelee rikoksentekijän hyväksi. Ensimmäisenä tarvittava lause on se, ettei hän ole tehnyt mitään, mistä häntä moitittaisiin, ja että tämä on ratkaistavissa.

Älä maksa äläkä vastaa – sääntö on sama kuin aikuisilla, ja se pätee tässä vielä tiukemmin.

Kuvakaappaukset talteen, lähettäjä estoon, profiilit kiinni ulkopuolisilta.

Sen jälkeen rikosilmoitus poliisille. Jos on olemassa väkivallan uhka tai tilanne on käynnissä juuri nyt, kyseessä ei ole sähköinen ilmoitus vaan 112.

Oma kanavansa on Nettivihje – Pelastakaa Lapset -järjestön palvelu, joka on toiminut vuodesta 2002 alkaen ja ottaa vastaan ilmoituksia lapsiin kohdistuvasta seksuaalisesta aineistosta ja toiminnasta verkossa, nettivihje.fi. Ilmoituksen voi tehdä myös nimettömänä, eikä se korvaa rikosilmoitusta vaan täydentää sitä.

Rikosuhripäivystys numerossa 116 006 neuvoo myös aikuisia, jotka eivät tiedä, mitä tehdä lapsensa tilanteessa. Sinne voi ottaa yhteyttä ennen mitään muodollisia askeleita.

Kauanko tämä yleensä kestää

Tätä kysytään useimmin ja tähän vastataan harvoin: milloin tämä loppuu.

Massapostissa lähes heti. Lähettäjä työskentelee valtavalla listalla eikä käytä aikaa niihin, jotka vaikenevat. Jos et ole vastannut kertaakaan, viestit loppuvat yleensä viikossa tai kahdessa; joskus tulee vielä yksi tai kaksi yritystä uhkaavammalla sanamuodolla. Se ei ole merkki siitä, että sinua seurattaisiin, vaan tavallinen postituspohja.

Kohdennetussa kiristyksessä kesto on pidempi ja epätasaisempi. Ensimmäiset päivät ovat kiivaimmat: painostusta, määräaikoja, lähtölaskentaa. Annettu määräaika on lähes aina keksitty – sitä tarvitaan siihen, ettet ehdi ajatella etkä kysyä neuvoa.

Jos et vastaa etkä maksa, kiivaus laantuu: tekijän kannattaa siirtyä siihen, joka reagoi. Paluu viikkojen tai kuukausien päästä on silti mahdollinen, varsinkin jos vastasit kerran.

Mikä pidentää tarinaa: mikä tahansa vastaus, myös kieltäytyminen; mikä tahansa yritys sopia; ja ennen kaikkea maksaminen. Maksaneilta lypsetään uudelleen, koska he ovat jo todistaneet maksavansa.

Mikä lyhentää: täysi vaikeneminen, esto, suljetut profiilit ja rikosilmoitus. Viimeksi mainittu ei aina tuota nopeaa tulosta omassa jutussa, mutta tällaiset jutut koostuvat yksittäistapauksista, ja sinun lompakko-osoitteesi tai tilitietosi voi olla se, joka puuttui jonkun toisen tutkinnasta.

Ja se, mikä on määräaikoja tärkeämpää: tunne siitä, ettei tämä lopu koskaan, on osa painostusta eikä kuvaus todellisuudesta. Se menee ohi nopeammin, jos kerrot tapahtuneesta edes yhdelle ihmiselle.

Miten riskiä pienennetään jatkossa

Täysin turvaan ei pääse, mutta sekä todennäköisyyttä että seurauksia voi pienentää.

Tehokkainta on olla lähettämättä aineistoa, josta sinut voi tunnistaa. Kasvot, tatuoinnit, tunnistettava sisustus, kello seinällä. Kyse ei ole varovaisuudesta lainausmerkeissä vaan siitä, että ilman tunnistettavuutta kiristys menettää voimansa.

Toinen on suljettu kaverilista sosiaalisessa mediassa. Kaava rakentuu sille, että rikoksentekijä näkee, kenelle aineiston voi lähettää.

Kolmas on herätä siihen, kun keskustelu kääntyy epäilyttävän nopeasti tähän suuntaan. Sinnikkyys toisena tutustumispäivänä ei ole intohimoa vaan käsikirjoitus.

Bluffi vai todellinen uhka: miten erottaa

Luokittelu Kyberturvallisuuskeskuksen ja Traficomin aineiston mukaan.

Usein kysyttyä

Lähteet

• Traficom: Pornokiristykset – älä usko huijarien väitteitä
• Traficom: Toimi näin, jos tulit huijatuksi — virallinen toimintajärjestys
• Kyberturvallisuuskeskus: tee ilmoitus
• Poliisi: rikosilmoituksen tekeminen
• Rikosuhripäivystys (RIKU) — tukea uhreille, 116 006
• Nettivihje, Pelastakaa Lapset — ilmoitukset lapsiin liittyvästä aineistosta